Sivari osa 2 ja muita kuulumisia

 Mun on vaikka kuinka monta kertaa pitänyt tulla tekemään postauksia eri aiheista, mutta aina se on vaan jäänyt. Olisin halunnut kirjoittaa syntymäpäivänäni syyskuun puolivälissä ja koulutusjakson loputtua. Lisäksi mulla on mielessä vaikka kuinka monta muutakin aihetta josta voisi kirjoittaa, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Siksi meinasin nyt tehdä tällaisen jonkinlaisen ehkä sekavankin postauksen täynnä mun tämänhetkisiä ja viime aikojen kuulumisia, katsotaan mitä tästä tulee.

Viimeksi taisin kirjoitella sivarin koulutusjaksolta sieltä ihan Siviilipalveluskeskukselta. Loppujakso sujui tosi hyvin niin itse siellä keskuksella kuin etänä kotonakin. Tutustuin uusiin ihmisiin, vietettiin aikaa yhdessä sivarikeskuksella ja kaiken kaikkiaan kokemus oli tosi hyvä. Koin sellaista outoa yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden miesten kanssa, jota en koskaan ennen ole kokenut. Tykkäsin myös koulutusjakson rentoudesta ja siitä, että sai keskustella paljon syvällisistä asioista.

Koulutusjakson loppupuolella, siis silloin kun oltiin jo etänä kotona, mulla oli synttärit. Mun äiti ja veli kävi kylässä, syötiin ja vietettiin aikaa yhdessä. Oli ihan hyvä syntymäpäivä, onneksi. Viime vuonna oli jotenkin erityisen vaikeaa. Otin taas itsestäni syntymäpäiväkuvan, ja jaan sen tähän teillekin. Tässä siis 29-vuotias minä:

Aika pian mun synttäripäivän jälkeen loppuikin koulutusjakso ja alkoi se itse työpalvelu. Mun työpalvelupaikka on HUSin IT-psykiatrialla, ja ensimmäisenä päivänä suuntasinkin toimistolle hakemaan tietokonetta ja tapaamaan uusia työkavereita. Sen jälkeen olen tehnyt töitä kotoa käsin, tällä hetkellä aikalailla tasan kuukauden verran. Se on ollut erilaista kuin mikään mitä mä aiemmin olen työkseni tehnyt, mutta myös tosi mukavaa ja mulle sopivaa.

Oon tosi introvertti ja kuormitun herkästi sosiaalisista tilanteista. Oon tykännyt tosi paljon siitä ettei työmatkoihin kulu aikaa ja että olen voinut viettää päivät yksin kotona. Saan keskityttyä töihin paljon paremmin kun energiaa ei tuhlaannu siihen että samassa tilassa on muita ihmisiä. En oikeastaan ollut aikaisemmin tajunnutkaan miten paljon esim. päiväkotityössä mua kuormitti nimenomaan se työn sosiaalisuus, ja oon tosi iloinen että päädyin sivarivuotenani kokeilemaan jotakin erilaista. Oon myös saanut tehdä mielekkäitä ja kivoja hommia, joten sekin on tietenkin plussaa.

Töiden aloitus on siis sujunut mukavasti, joskin muuten oman henkilökohtaisen elämän puolella on ollut nyt syksyllä vähän haastavaa. Yksi iso asia oli mun testotasojen lasku, tai mä luulisin että ne kävi melko alhaalla, koska muutamaa päivää ennen testopiikkiä mulle tuli sellainen pohjaton ahdistus ja kauhea olo, jollainen joskus ennenkin on tullut nimenomaan silloin knu testotasot on olleet matalat. Olo myös parani huomattavasti viikon sisällä siitä kun Nebido taas pistettiin.

Sen lisäksi on tapahtunut kaikenlaisia suuria muutoksia, kuten tämä sivarin aloittaminen ja muutto pari kuukautta sitten. Kaikkia henkilökohtaisen elämäni aspekteja en julkisesti halua blogissani avata, mutta jotenkin on tuntunut vähän siltä, että moni suuri asia on sattunut nyt yhtä aikaa, ja siksi oma jaksaminen on ollut vähän koetuksella. Lisäksi tämä muutto oli mulle lopulta isompi asia kuin olin osannut arvatakaan, ja uuteen kotiin ja asuinalueeseen sopeutuminen on vienyt hyvän tovin. Nyt alkaa kuitenkin jo tuntua paremmalta.

Tänä syksynä on siis tapahtunut paljon hyvää, mutta toisaalta monet yhtä aikaa sattuneet muutokset on olleet aika raskaita. Oon joutunut miettimään mitä elämältäni haluan ja minkälaisena itseni ja oman elämäni oikeasti näen. Oon välillä jotenkin uinut aika syvissäkin vesissä, mutta nyt alkaa varovaisesti olla sellainen olo, että valo voittaa.

Yksi tämän syksyn parhaita asioita on ehdottomasti ollut piano, jonka sain perheeltäni syntymäpäivälahjaksi.

Jos siellä vielä on ihmisiä jotka seurailee mun blogia, niin olisi kiva kuulla teistä! Mistä aiheista te haluaisitte lukea? Olisiko jotain sellaista sisältöä, jota voisin tänne blogiin vielä tuottaa, vaikka mun oma prosessi on jo pitkälti ohi?