Sain mun isältä joululahjaksi partakoneen. Olin toivonut sitä, ja päättänyt, että välipäivinä voisin ensimmäisen kerran ajaa mun parran. Tähän saakka oon vaan lyhennellyt sitä tarvittaessa saksilla, mutta testojen myötä sen kasvu on luonnollisestikin kiihtynyt ja parta on vallannut uusia alueita mun naamasta, joten ajattelin, että sille varmaan täytyisi pikkuhiljaa alkaa myös tekemään jotakin. Valitsin ajaa mun parran tänään, koska pelkäsin että ahdistuisin parrattomasta naamasta ihan hirveästi, ja näin välipäivinä ei onneksi pahemmin tarvitse poistua kotoa tai tavata ihmisiä.
Parran ajaminen tuntui ihan älyttömän pelottavalta. Tavasin partakoneen käyttöohjeita, googlettelin ja yritin miettiä mitä mun oikein pitäisi tehdä, ja silti tuntui pelottavalta. Lopulta ryhdyin vaan tuumasta toimeen, ja ei se nyt ollutkaan niin kauheaa. Tosin leikkasin ensin saksilla vähän lyhyemmäksi mun pisimpiä partakarvoja, koska arvelin, että ne voisi tuntua ikävältä kun kone repisi niitä irti.
Parran ajaminen oli kyllä jotenkin outo kokemus. Tavallaan tuntui tosi siistiltä, tosi jotenkin maskuliiniselta ja miehekkäältä, kun näin itseni peilistä ajamassa partaa. Samalla parta on pitkään ollut mulle yksi niistä harvoista asioista, joista olen kehossani ihan vilpittömästi ja oikeasti pitänyt, ja siksi sen poisajaminen tuntui kauhean tunteelliselta ja vaikealta.
Otin ennen- ja jälkeen-kuvat, tosin jälkeen-kuvan otettuani huomasin, että siellä on vielä aika paljon epämääräisiä karvoja siellä täällä, ja ajelin vielä vähän lisää, mutta en tullut sitten ottaneeksi uutta kuvaa kuitenkaan. Mua vähän ahdistaa tämä parrattomuus, kasvoihan sitä karvaa mulla naamassa nimittäin jo aika paljon, ja olin tottunut siihen. Nyt tunnen oloni jotenkin tosi alastomaksi ja toisaalta myös feminiiniseksi, en tiedä miksi. Luultavasti tämä asia on mun päässä paljon suurempi kuin mitä se oikeasti on. Toisaalta silloin parturissa käydessäni se parturi sheivaili vähän mun pulisongeja, ja sen jälkeen ne oikein räjähti kasvuun, joten elättelen toiveita että niin kävisi koko parran ja mielellään viiksienkin suhteen nytkin.
Tänä jouluna oon ehkä eniten iloinnut siitä, että sain sellaisia lahjoja mitä kuka tahansa mies voisi saada. Isä antoi mulle partakoneen, mitä olin toivonutkin, ja oli ostanut mulle ihan samanlaisen setin suihkugeeliä, dödöä ja tuota after shave -ainetta kuin mun veljellekin, ja äitikin oli ostanut mulle kasan miesten sukkia. Kaikissa mun lahjoissa luki Leimu, ja kaikki oli jotenkin vaan tosi hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti