Ensimmäinen Nebidopistos

Mulla oli tänään aamulla klo 9 ensimmäinen Nebidonpistoaika, ja se jännitti mua ihan hirveästi. Nukuin surkeasti viime yönä, näin painajaista pistämisestä ja heräsin aamulla ennen kellon soittoa enkä saanut enää unta. Jännitti mennä terveyskeskukseen ihan hirveästi, jotenkin tuntui etten yhtään tiennyt mitä odottaa, vaikka olin kysellyt esim. Samuelilta pistämisestä ja kaikesta mahdollisesta siihen liittyvästä. 

Olin tapani mukaan terveyskeskuksessa vähän liiankin hyvissä ajoin, ja ehdin ainakin vartin istumaan odotusaulassa ja jännittämään. En jotenkin osannut keskittyä mihinkään, koska jännitti vaan niin paljon. Aloin myös jännittämään kun huomasin, että sen huoneen ovessa johon mun oli määrä mennä, luki että siellä on opiskelija mukana. Mietin, että onko se mulle ok ja kehtaanko sanoa jos ei ole. Toisaalta musta on jännä, että vaikka pelkään pistämistä ja ylipäätään terveydenhuollossa asioiminen ei millään tavalla ole mun mukavuusalueella, niin silti jännitin paljon enemmän sitä lääkärin soittoa kun tehtiin sitä mastektomialähetettä. Silloin mä vaan tärisin sängyssä peiton alla enkä voinut jotenkin tehdä mitään, kun koko kroppa oli jännityksestä sekaisin. Nyt kykenin kuitenkin edes vähän nukkumaan ja toimimaan muutenkin.

Eniten mua siis jännitti tässä pistämisessä se, miltä se tuntuisi, minkälainen ihminen mua olisi vastassa ja kuuntelisiko se mua ja osaisiko se pistää oikein. Nebidon kanssa tärkeää on, että se pistettäisiin hitaasti, noin yksi millilitra minuutissa, eli kun tuo yksi annos on 4ml niin siihen pitäisi mennä se lähestulkoon nelisen minuuttia aikaa. Oon kuitenkin kuullut, että joskus se pistetään liian nopeasti, ja silloin se sattuu ja voi aiheuttaa kudosvaurioita, ja esim. jalka voi kipeytyä päiväksi tai useammaksikin. Yksi asia mitä myös pelkäsin oli se, että osaanko pitää itse itseni rentoja, koska jännitettyyn lihakseen pistäminen luonnollisestikin sattuisi. Lihas pitää pitää rentona koko pistämisen ajan, koska tuota ainetta laitetaan sinne sen verran paljon. Pistäminen tapahtuu kohtuullisen paksulla neulalla, koska Nebido on niin paksua, ettei se tule kovin ohuen neulan läpi, ja se hirvitti mua vähän myös.

Nojoo, kaikki meni siis tosi hyvin. Pääsin sisään huoneeseen, hoitaja kysyi multa saako opiskelija pistää ja sanoin että ei, koska tämä on eka kerta ja mua jännittää ihan hirveästi, en kykene olemaan kenenkään harjoituskappaleena nyt. Se oli tietenkin tosi ok, ja opiskelija kirjaili tietokoneelle mun tietoja sillä aikaa kun hoitaja hoisi pistämisen.

Hoitaja oli tosi ihana ja jutteli mulle kaikenlaista koko ajan. Kyseli aluksi että tiedänhän mitkä lääkkeen vaikutukset ovat ja että tiedän mihin olen ryhtymässä, ja sitten kävin makaamaan vatsalleni kun hoitaja valmisteli lääkkeen. Kävin siis itse hakemassa lääkkeen apteekista ja vein sen mukanani. Tällä hetkellä kun mulla on vielä parillinen hetu, on tuon lääkkeen hinta vähän päälle 80€/kerta. Hetumuutoksen jälkeen se tippuu huomattavasti, koska siihen voi saada täyskorvattavuuden, ja silloin hinta on vain 4,50€. Laskeskelin kuitenkin, että tuo 80€ kahden-kolmen kuukauden välein tulee noin yhtä kalliiksi kuin Tostran, eli se geeli joka mulla aiemmin oli käytössä.

Tykkäsin tuosta mulle sattuneesta hoitajasta tosi paljon, hän jutteli mulle kaikkea koska mua jännitti, ja mä olen siis älyttömän kova höpöttämään silloin kun jännittää. Tai siis jos ei jännitä liikaa, sitten saatan lamaantua kyllä kokonaan, mutta tänään ei onneksi käynyt niin. Hoitaja siinä kaiken juttelun ohessa totesi että nyt hän pistää ja se vähän tuntuu, mutta jatkoi samalla muista asioista höpöttelyä. Mä keskityin siihen että yritin pitää itseni rentona ja jatkoin juttelua. En katsonut kellosta aikaa, mutta ehdittiin me siinä jonkin verran juttelemaan. Silti tuntui, että pistäminen oli ohi paljon nopeammin kuin olin kuvitellut.

Pistäminen itsessään ei sattunut ihan hirveästi, tuntui kyllä mutta ei niin paljoa kuin olin kuvitellut. Lääkeaine itsessään kirveli kun sitä laitettiin, mutta ei sekään mitenkään sietämätöntä ollut. Pistämisen jälkeen on hyvä vähän hieroa pistokohtaa, jotta lääke vähän levittyisi lihakseen, sitä kun on laitettu sinne kuitenkin aika suuri määrä. Makoilin hetken vielä hieromassa pistokohtaa ja sen jälkeen nousin ylös. Hoitaja kysyi haluaisinko että varataan jo uusi aika kahden kuukauden päähän, ja toki halusin. Sovittiin myös, että voin jatkossa aina käydä tuon saman hoitajan luona, ja hän itsekin sanoi että opitaan sitten tuntemaan paremmin, ja hän voi tällöin paremmin seurailla mun hoitoa sekä sen vaikutuksia, ja jos mulla on mitä tahansa muutakin asiaa mielen päällä, niin voin sitten hänen kanssaan jutella myös niistä. Tuli tosi hyvä mieli! Ihanaa kun terveydenhuollossa on tämmöistä jatkuvuutta ja voin jatkossa käydä tuon saman tyypin luona. 

Toivoin, että tämä ensimmäinen pistokerta olisi mahdollisimman hyvä, jotta mun sitten olisi jatkossakin helpompi mennä pistettäväksi. Ja tästä jäi kyllä tosi hyvä fiilis!

Tällä hetkellä, muutama tunti pistämisen jälkeen, pistokohta ja sen ympärys (varmaan se lihas johon pistettiin) on jonkin verran arka. Paikallaan ollessa ja sohvalla makoillessa ei kyllä tunnu mitään, mutta kävellessä tuntuu vähän siltä, että ihokarvoissa olisi teippiä jota joku repii pois. Ei mikään järkyttävä kipu siis todellakaan, mutta vähän epämukava ja kirvelevä tunne pistokohdassa ja sen ympärillä on. Bussissa en mennyt istumaan ollenkaan kun tulin terveyskeskukselta kotiin, ja reppu painoi ikävästi lähelle pistokohtaa. Ensi kerralla joku muu laukku mukaan siis. Myös housut jotka ei paina pistokohtaa on erittäin hyvä idea.

Mä muistan ennen testoja ja testoja aloitellessani ajatelleeni, että onneksi on tämä geeli, että katsotaan haluanko koskaan siirtyä noille pistoksille. Se oli mun mielestä tosi ahdistava ajatus ja pelotti mua hirveästi. Puolen vuoden geelailun jälkeen olin kuitenkin jo ihan kypsä siihen touhuun, ja nyt oon ihan älyttömän innoissani ja onnellinen siitä, että mun ei oikeasti seuraavaan kahdeksaan viikkoon, eli oikeasti kahteen kuukauteen, tarvitse huolehtia testoista ollenkaan, voin vaan nauttia niiden huomista muutoksista. Ei tarvitse enää aikatauluttaa aamuja, ja töihinkin voin herätä 20 minuuttia ennen kuin pitää lähteä kävelemään bussipysäkille. Täydellistä!