Mä sain tänään postissa kutsun mastektomian esikäynnille!
Mitähän osaisin edes kertoa? En voinut olla hyppimättä ja kiljahtelematta ilosta, kun huomasin, että Taysista saapui paksu A4-kokoinen kirjekuori, se kun usein tarkoittaa sitä, että se sisältää paljon informaatiota ja täyteltäviä papereita, eikä se siksi voinut olla oikein muuta kuin kutsu tuonne esikäynnille, ja sehän se tosiaan olikin.
Kuten kuvasta näkyy, niin esikäynti on 3.4. eli tasan kolmen viikon kuluttua. Jännittää jo nyt hirveästi, mutta oon kyllä iloinen. Kirjoittelin reilut pari viikkoa sitten tunnelmiani lähetteenteosta täällä, enkä voi sille mitään, että mussa herää sellainen pieni voitonriemuinen olo kun mietin, että se lääkäri oli väärässä ja lähete menikin läpi heti.
Mä en uskalla olla kovin toiveikas leikkaukseenpääsyn suhteen, vaikka tää onkin iso askel sitä kohti. Tämä prosessi on kuitenkin opettanut mulle, että pettymykset tuntuu suuremmilta kuin koskaan, koska on kyse niin isoista ja elintärkeistä asioista, ja jos tipahtaa, niin tipahtaa korkealta. Siksi yritän olla toivomatta liikoja, mutta samalla toisaalta en vaan kykene olemaan iloitsematta.
Esikäynnillä mä siis tapaan kirurgin, ja keskustellaan tuosta toimenpiteestä. Saan varmaan paljon tietoa, keskustellaan leikkaustekniikoista ja siis no kaikesta tuohon leikkaukseen liittyvistä asioista. Mikäli kirurgi katsoo, että mä oon leikkauskunnossa (en usko, että tässä voi olla mitään muuta estettä kuin tuo bmi, toivon ettei sekään muodostu esteeksi), niin hän voi asettaa mut leikkausjonoon. Leikkausjono on tällä hetkellä käsittääkseni noin 6kk, ja sehän on periaatteessa hoitotakuukin. Joillakin on mennyt yli tuon 6kk pitkien jonojen takia, jotkut on päässeet allekin sen. Lisäksi mun on mahdollista ilmoittaa pystyväni ottamaan vastaan myös peruutusaikoja, eli jos joku vaikka sairastuu, niin silloin mut voidaan suht lyhyelläkin varoitusajalla kutsua leikkaukseen.
Mä en toivo oikeastaan mitään muuta niin paljoa kuin sitä, että pääsisin leikkausjonoon, ja mun mastektomia olisi tämän vuoden aikana. Aion toki ilmaista, että mun on mahdollista tulla leikattavaksi lyhyelläkin varoitusajalla, mikä on ehdottomasti mun tänhetkisen elämäntilanteen positiivinen puoli.
Tuntuu uskomattomalta, että vielä muutama viikko sitten tuntui siltä, että mun ja mastektomian välissä on hirveästi mutkia ja selviteltävää, kauhea matka ja pitkä odotus. Lähete oli yksi iso askel eteenpäin, mutten uskaltanut olla kovin toiveikas sen suhteen, ja nyt sekin sitten meni läpi ja pääsen esikäynnille. Jos siellä kaikki menee hyvin, niin mun tarvitsee enää vain odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti