Reilu vuosi sitten tein postauksen mun parrasta, jonka olin juuri huomannut kasvavan muutamaa kuukautta aikaisemmin. Silloin parrankasvu tuntui ihan huikealta, ja tässä vuoden aikana se on vaan kasvanut kasvamistaan. Ei nyt millään huikealla tahdilla ehkä, mutta parta itsessään on mun mielestä kuitenkin aika huikea siihen nähden, että en edes ole vielä testoilla. Yläpuolella kuva siis tämänhetkisestä tilanteesta, ja sen alapuolella vertailun vuoksi vuosi sitten otettu kuva.
Myös viikset on alkaneet nyt kasvamaan enemmän. Tai kyllähän mä nyt muistan, että mulla on koko elämäni ajan ollut viiksikarvoja, vähän liiankin näkyviä. Nyt ne tuntuu kuitenkin tummentuneen, vaikka ovatkin vielä kovin hentoja. Toisaalta mun kaikki ihokarvat on aina olleet tummahkoja, joten ei kai se ole ihme että parta- ja viiksikarvatkin sitä ovat alusta saakka. On myös kivaa, kun parta ja viiksetkin suotuisassa valaistuksessa alkavat näkymään valokuvissa, siis myös muissa kuin tällaisissa varta vasten otetuissa partakuvissa. Tässä esimerkiksi vähän vertailukohtaa. Ensimmäinen kuva on otettu helmikuussa 2018, ja toinen kuva marraskuussa 2018. Ja viimeinen on tältä viikolta, siinä nyt ei partaa kamalasti näy, mutta viikset sattui kuvaan ihan vahingossa. Tai kun yleensä saa olla kuitenkin aika hyvä valo jotta naamakarvat saa edes kuvissa näkymään, niin tämä oli jotenkin positiivinen yllätys. Elämän pienet ilot ja niin edelleen... :D
Onhan viimeinen vuosi ollut huikea muutenkin kuin parrankasvun osalta, tuntuu että olen niin paljon pidemmällä mun prosessissa, niin kuin tietysti olenkin, vaikka mitään varsinaisia hoitoja ei vielä olekaan aloitettu. Mä en myöskään edelleenkään tiedä mistä mun parrankasvu johtuu, sen taustalla voi olla periaatteessa mitä vaan, mutta toisaalta oon kyllä kuullut muistakin transmiehistä joiden parta on jo ennen testoja alkanut kasvamaan, ja keho on muutenkin alkanut hitusen muokkautumaan itsestään siihen suuntaan mitä sen pitäisikin olla. Vaikea sanoa, mutta eiköhän viimeistään hormonipolilla sitten selviä jos tässä taustalla on jotakin muuta.
Hei! Minulla olisi kysymys kun en oikein ymmärrä koko kehodysforiakäsitettä.
VastaaPoistaKehodysforiaa on myös ruumiin yhtenäiskuvan häiriö, jolloin henkilö vaikka kokee ettei jokin raaja tai toimivat jalat ole osa häntä. Pitäisikö mielestäsi tälläinen henkilö kirurgin toimesta halvaannuttaa tai leikata raaja irti? Miten rintojen irtileikkaus on eri asia?
Miksi toiselle pitäisi sallia kirurgiset toimenpiteet ja toiselle ei, kun kumpikin väittää että elämänlaatu paranee toimenpiteen myötä?
Mä en halua ottaa kantaa sen enempää kenenkään muun ihmisen diagnoosiin/hoitoon, enkä voikaan, koska mulla ei ole asiantuntemusta aiheesta. Tämä on mun henkilökohtainen blogi joka koskee nimenomaan mun prosessia, enkä mä koe, että tätä keskustelua täällä kannattaa tämän enempää jatkaa. Suosittelen kuitenkin tutustumaan tietoon siitä, miten paljon kehonkorjaushoidot ihan tutkitustikin transihmisten elämänlaatua parantaa.
PoistaTää ilahduttaa mua jotenkin tosi paljon! Onnea parrasta ja tsemppiä kaikkeen!
VastaaPoistaJos sulla on hormonipoliaika joskus piakkoin, niin siellä (tai jossain) olis varmaan hyvä tsekata kohdun/munasarjojen tilanne. Joskus nuo karvat liittyy niiden muutoksiin. Mut eiköhän ne siellä tiedä mua paremmin, ja jos sulla ei muuten oo mitään "oireita" niin ei hätää :-)
Kiitos kommentista. Hormonipolille tosiaan saan lähetteen sitten diagnoosin saamisen jälkeen, ja siellä kyllä tsekkaillaan kaikki mahdollinen mikä voi vaikuttaa hormonihoitoon, luonnollisestikin. :)
Poista