Tein joskus toukokuussa TikTok-tilin. Mun ajatuksena oli seurailla siellä muutamia tuttuja ja katsoa minkälaista sisältöä sieltä ylipäätään löytyy. Tein jotain höpsöjä videoita sinne pari itsekin, mun seuraajakunta koostui ehkä kahdestakymmenestä tutusta ihmisestä. Kun toukokuun 22. päivä tuli täyteen yhdeksän kuukautta testoilla, mä ajattelin, että voisinhan julkaista sen testovideonkin TikTokissa ja niin sitten teinkin.
Mä en millään olisi voinut uskoa, miten paljon näkyvyyttä tuo testovideo sai. Kun videolla oli lähemmäs 400 000 katselukertaa, niin Iltalehden toimittaja otti muhun yhteyttä ja kysyi, saisivatko he tehdä tuosta videosta jutun. Päätin lopulta suostua, vaikka vähän mua ensin arveluttikin. Sain kuitenkin sovittua, että saan jutun luettavakseni etukäteen ja jos on jotain korjattavaa siinä vaiheessa, niin saan vaikuttaa korjauksiin. Lisäksi sovittiin, että esiinnyn jutussa vain etunimelläni, videota ei julkaista missään muualla kuin tässä yhdessä jutussa ja kommentointi on automaattisesti poissa käytöstä Iltalehden sivuilla. Toimittajan kanssa oli helppo tehdä yhteistyötä ja haastattelukin sujui puhelimessa mun mielestä ihan mukavasti.
Juttu julkaistiin pari päivää sitten, ja mä muutin sometilini varmuuden vuoksi yksityisiksi. En oo kuitenkaan vielä toistaiseksi saanut mitään häiriö- tai vihakommentointia, vaikka TikTokissa ennen tämän lehtijutun julkaisua siitä sainkin osani. Suurin osa kommentoinnista oli kuitenkin jo silloin tosi ihanaa, ja tähän lehtijuttuun liittyen oon saanut lähinnä vaan kannustavia ja ihania kommentteja tutuilta ihmisiltä.
Oon iloinen että suostuin tähän juttuun, vaikka vähän hassulta se jollain tavalla tuntuikin. Pidän tärkeänä sitä, että transihmiset saavat äänensä kuuluviin ja medianäkyvyyttä, mutta en ole missään vaiheessa ajatellut, että juuri mun täytyisi olla se joka sitä näkyvyyttä saa. Kun mahdollisuutta kuitenkin tarjottiin, niin en nähnyt mitään syytä kieltäytyä.
Itse jutun voitte käydä lukemassa/katsomassa tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti