Mulla on ollut vähän huono päivä. On pitänyt tehdä koulujuttuja, ja oon tehnytkin, mutta keskittyminen tuntuu tosi vaikealta juuri nyt, ja siksi on turhauttavaa tehdä mitään. Silti on pakko, ja teenkin, mutta jotenkin kaikki väsyttää nyt enemmän. Kun sain kouluhommia riittävästi tehtyä tälle päivälle, lähdin käymään kaupassa ja samalla reissulla tapasin yhden ihmisen jonka kanssa olin sopinut pistokaskauppoja.
Mä rakastan huonekasveja ja kuulun muutamaan huonekasviryhmään Facebookissa, ja sitä kautta nääkin pistokkaat mulle järjestyi ihan saman kaupungin sisällä. Olin iloinen kun sain kaksi sellaista kasvia joita oon halunnutkin, ja lisäksi yllärinä vielä yhtä ylimääräistä joka teki mut tosi iloiseksi.
Kauppareissun jälkeen tulin kotiin, purin ostokset jääkaappin sekä tyhjensin tiskikoneen. Kaikki ahdisti, vaihdoin vaatteet kun binderi painoi niin paljon että mun oli jotenkin vaikea olla. Oli liian kuuma, ulkona on tosi lämmin, ja meinasin ahdistua jotenkin ihan kokonaan. Ahdistuneena pudottelen tavaroita ja olen hermostunut, kaikki ärsyttää ja itkettää ja turhauttaa. Sitten mä tajusin että pistokkaatkin vielä pitää istuttaa.
Ja niin mä sitten menin kuumalle aurinkoiselle parvekkeelle istuttamaan niitä vaikkei mua kamalasti olisi edes huvittanut. Jotain siinä kuitenkin on, että kun saa olla kosketuksissa kasvien ja mullan kanssa, puuhastella vähän ja varmistaa mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet söpöille pistokkaille, niin tulee vaan parempi olo. Ikkunalaudalle ruukkuja asetellessani totesin, että ompas jotenkin helpompi yhtäkkiä hengittää.
Kyllä mua silti vähän meinaa ahdistaa. Tämä kuumuus, se kun ei tiedä mitä laittaisi päälle, se kun hikoilee ja binderi alkaa kiristää, se kun ei huvittaisi sitten enää lähteä mihinkään. Mutta yritän nyt keskittyä siihen hyvään oloon minkä sain noista kasvinaluista. Ja siihen, että tänään illalla tulee Euroviisut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti