Elämässä tapahtuu paljon juuri nyt.
Mulla on muutto, ja siihen liittyy niin paljon. Jokaiseen pakattavaan tavaraan liittyy muisto. Ja jokaiseen josta luovun. Tavaroiden lisäksi luovun tästä kaupungista ja elämästä sellaisena kuin sen nyt tunnen. Luovun hitaasti myös tulevaisuudesta jota olin itselleni kaavaillut, matka jatkuu eri polkua kuin luulin. Se on ihan hyvä asia.
Mun on vaikeaa sietää kaaosta meidän kotona; muuttolaatikoita ja Ikea-kasseja, sitä että kaikki keskikokoiset lusikat on pakattu ja sitä etten tarkalleen tiedä missä mun jokainen tavara on. On vaikea sietää sitäkin etten voi pakata kaikkea nyt heti kerralla. Välillä tuntuu väärältä se, että laatikoita pakatessani kaikki tuntuu liian tutulta. Oon pakannut, lähtenyt ja purkanut liian monta kertaa. Tuntuu turhauttavalta.
Kahden viikon kuluttua mä istun luultavasti muuttoautossa matkalla kohti uutta kotia. Kahden viikon päästä huomenna on se aamu jota odotan. Se aamu, kun saan herätä kaaoksen keskeltä uudessa kodissa ja alkaa purkamaan. Se aamu, kun jotain uutta alkaa ja vanhasta on päästetty irti.
Tsemppiä muuttoon! Ne on aina niin stressaavia.
VastaaPoistaKiitos! Onhan ne. Mä oon muuttanut ihan liian monta kertaa, että sikäli tää on vähän liian tuttua, mutta jotenkin tavaroiden läpi käyminen ja se kaaoksen keskellä eläminen on kaikista stresaavinta.
Poista