keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Karvoja!

Jos joku ei kestä nähdä kuvia tai lukea juttua ihokarvoista, niin tätä postausta ei silloin kyllä kannata lukea tai katsoa enää eteenpäin. :D 

Ajattelin siis tulla kirjoittamaan karvoista, koska se on yksi niistä muutoksista joita oon tässä testojen aloittamisen jälkeen jo huomannut. Oon aina ollut aika karvainen, mulla on ollut paljon jalkakarvoja esimerkiksi, mun käsivarsissa kasvaa karvaa, samoin vatsassa. Siitä huolimatta oon jo nyt huomannut, että karvaa kasvaa kyllä testojen aloittamisen myötä joka paikassa enemmän, ja se on tehnyt myös vähän uusia aluevaltauksia mun kehossa. 

(nuo raidat jalassa on sälekaihtimien varjot jos jotakuta ihmetyttää :D) 

Kuten sanottua, niin esimerkiksi mun jaloissa kasvoi paljon karvaa jo valmiiksi. Nyt oon kuitenkin huomannut, että myös mun polvet on ihan karvaiset! Ne ei ole kyllä ennen olleet sitä, siitä oon aika varma. Myös reisissä kasvaa karvaa enemmän, ja kun tarkkaan tihrustaa niin huomaa, että osa karvoista on pidempiä ja osa lyhyempiä ja kuvittelisin, että nuo lyhyemmät on juuri niitä uusia karvoja jotka nyt on jostain sitten heränneet kasvamaan. Myös mahassa karvat on jo levittäytyneet vähän laajemmalle alueelle, ja yhtenä päivänä musta ihan tuntui, että sormissa ja kämmenselässäkin kasvaisi karvaa enemmän kuin aiemmin. Voi toki olla, että se oli toiveajatteluakin.


Naamakarvoitushan mulla oli aika mahtava jo ennen testojen aloitusta, mikä välillä pohdituttikin. Hormonipolin lääkäri oli kirjoittanut, että jotkin mun veriarvoista sopisi pco-tyyppisiin munasarjoihin, mikä siis voisi selittää myös naamakarvat ennen testojen aloitusta. Nyt testojen aloituksen myötä kuitenkin tuntuu, että etenkin viiksikarvat (ne harvat joita mulla nyt on, heh) on vahvistuneet entisestään ja innostuneet kasvamaan. Se on kivaa! Elättelen toiveita, että saisin tässä ajan saatossa parran, toivotaan että se todella kasvaisi... Nyt ainakin näyttää hyvältä. 


Ihokarvat on iän kaiken olleet mulle asia, jota oon kehossani hävennyt. Ei kai ne mua itseäni varsinaisesti ole häirinneet, mutta oon pelännyt mitä muut ihmiset asiasta ajattelee. On tietysti ihan hölmöä, että ihokarvoissa olisi jotakin väärää, edusti ihminen sitten mitä sukupuolta hyvänsä. Iloitsen kuitenkin itse siitä, että tunnen ainakin tämän pitkään inhoamani osan kehoani tosi omakseni nyt. Vähän tosin jännittää minkälainen karvamonsteri musta ajan saatossa kuoriutuu. :D 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti