tiistai 17. lokakuuta 2017

Lähete




Mulla oli tänään lääkäriaika. Samalla mä sain lähetteen transpolille. Lääkärikäynnin tarkotus ei todellakaan ollut lähetteen hakeminen, vaikka olinkin ajatellut mainita siitä sille lääkärille, tai no muunsukupuolisuudesta ainaskin. Lopputulema kuitenkin oli se, että lääkäriltä lähtiessäni lähti myös lähete matkaan.

Mä oon pohtinut omaa sukupuoli-identiteettiäni aktiivisemmin tämän vuoden alusta alkaen, vaikka omalla tavallaan luulen että tämä pohdinta ja prosessi on ollut mun mielen pohjalla jo pidempäänkin, jossain määrin koko elämän. Mun mielestä on ollut pelottavaa silti ajatella, että mä hakisin lähetteen transpolille, koska se tuntuu jotenkin tosi leimaavalta ja todelliselta. Totta kai sinne voi hakeutua kuka tahansa, mutta mulle se on valtavan iso askel silti ja tekee kaikesta paljon todellisempaa.


Tavallaan on vähän epätodellinen olo, että noin helppoako se nyt sitten olikin. Kerroin lääkärille että mä oon ajatellut lähetteen hakemista sinne, ja että näitä asioita ei hoideta missään muualla Suomessa kuin Helsingissä ja Tampereella. Lääkäri aluksi vähän vastusteli, että hoidetaanko sun muut asiat ensin vähän enemmän kuntoon (kävin lääkärissä ahdistuksen ja väsymyksen takia), ja palataan sitten tähän läheteasiaan. Mulla oli tosi pettynyt olo, vaikken mä ollut ees ajatellut sitä lähetettä välttämättä tällä käynnillä hakea, joten rupesin kertomaan mun sukupuolikokemuksesta vähän enemmän. Lääkärillä ei itsellään ollut ennen ollut transsukupuolista potilasta.


Mä selitin kuinka kauan tätä sukupuoliristiriitaa on ollut, ja miten se vaikuttaa mun elämään ja miltä se tuntuu. Selitin myös miksi hakeudun transpolille (haluan selvitellä näitä asioita asiantuntevien ihmisten kanssa ja haluan diagnoosin, jotta voin saada tarvitsemaani hoitoa. en avannut tarkemmin mitä hoitoa juuri mä tarttisin eikä lääkäri sitä kysynyt). Tämän jälkeen lääkäri lupasi kirjoittaa lähetteen.

Lähetettä varten musta kirjattiin perustietoja (ikä, toimeentulo, perhetilanne, ammatti, mitat jne.) sekä mitattiin verenpaine ja kuunneltiin keuhkot ja sydän. Lisäksi lääkäri kyseli terveydentilasta (onko lääkityksiä tai jotain diagnosoituja sairauksia). Ja siinä se sitten aikalailla olikin.


Keskusteltiin vielä aiheesta, ja lääkäri itsekin sanoi ettei hänellä juuri ole kokemusta tästä aiheesta, minkä lisäksi hän sanoi ymmärtävänsä että musta saattoi tuntua pahalta, kun hän ehdotti lähetteen teon siirtämistä vedoten mun tän hetkiseen ahdistukseen, joka kuitenkin osaltaan johtuu myös sukupuoliristiriidasta.


Joka tapauksessa loppu hyvin kaikki hyvin, saan lähetteestä kopion vielä postissa ja sit vaan odottelen aikaa Helsingin transpolille. Tuntuu vähän epätodelliselta, että noin iso ja tärkeä asia oli hoidettu noin nopeasti ja kivuttomasti. Mutta niinhän sen pitää mennäkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti