maanantai 26. maaliskuuta 2018

Vessa-asioista

Sukupuolitetuista tiloista vessat on olleet ehkä sellainen eniten mulle ahdistusta aiheuttava asia, koska muut tilat on usein mahdollista välttää. Esimerkiksi pukuhuoneita mun ei ole pakko käyttää, vaikka siitä seuraakin se, etten voi käydä esimerkiksi uimahallissa. Julkista vessaa mun on pakko kuitenkin joskus käyttää, koska no... kaikkien ihmisten on vaan joskus käytävä vessassa.

Julkiset vessat tuottaa mulle tosi paljon ahdistusta. Muistan kyllä ulkoa missä paikoissa on helposti saavutettava inva-vessa tai jos jossain on sukupuolineutraaleita vessoja, niin se jää kyllä mieleen aivan varmasti. Usein niin ei kuitenkaan ole, ja esim. ravintoloissa ja kahviloissa inva-vessa on usein lukossa ettei sitä kukaan käyttäisi "turhaan". Joissakin paikoissa vessojen ovet on lukossa muutenkin, ja sen takia mä en semmoisissa paikoissa viitsi käydä vessassa ollenkaan, koska en halua joutua tilanteeseen jossa vaikkapa pikaruokaravintolan myyjä veikkaa mun sukupuolen ja sen perusteella avaa jomman kumman vessan oven. 

Alla on kuva, jonka nappasin kun se musta kuvasi jotenkin mun olotilaa julkisista vessoista niin hyvin. Siinä on miesten vessa ja naisten vessa, tai niiden sisäänkäynnit, ja jotenkin tuossa kohtaa kun tuohon kävellään niin pitäisi osata jakautua oikeasta sisäänkäynnistä sisään. Mä en oikeesti tiedä minne mun pitäisi mennä. 


Mun juridinen sukupuoli on tällä hetkellä nainen, joten sen perusteella mun ehkä pitäis käyttää naisten vessaa. Toisaalta se juuri aiheuttaa mulle sitä kaikista suurinta mahdollista ahdistusta ja se on sen takia ihan se vihonviimeinen paikka minne tahtoisin mennä. Enkä sen takia mene, vaan mieluummin sitten etsin sen mulle sopivamman vaihtoehdon. 

Sopivin vaihtoehtohan tosiaan olisi se sukupuolineutraali vessa, usein se nyt sattuu olemaan inva-vessa. Mä aluksi koin tosi suurta syyllisyyttä siitä että käytän inva-vessoja, koska mä en niitä tarvitse samalla tavalla kuin esimerkiksi liikuntarajoitteiset ihmiset. Toisaalta kukaanhan ei voi tietää mun syytä käydä siellä, ja siksi oon nyt yrittänyt ottaa ihan rauhassa ja käyttää sitä vessaa, koska se ei aiheuta mulle ahdistusta ja pahaa mieltä.

Viime aikoina oon kuitenkin laajentanut vessakäyntejäni myös miesten vessoihin. En aina, mutta joskus. Ensimmäistä kertaa taisin käyttää miesten vessaa ensimmäisen polikäynnin jälkeen kahvilassa kun naisten vessa oli varattu eikä siellä ollut inva-vessaa. Miesten vessa oli ihan tyhjä, joten mä menin sinne, ja se tuntui hyvältä, vaikka samalla oli ihan vainoharhainen olo jos sinne tuleekin joku joka sitten häätää mut pois sieltä. Sen jälkeen oon käynyt aina välillä miestenvessassa esim. silloin jos inva-vessa on varattu tai sitä ei ole. Joskus vastaan on tullut muita ihmisiä, mutta ei kukaan ole vielä toistaiseksi koskaan sanonut mulle mitään tai katsonut mua mitenkään oudosti. Ja mulla on ollut tosi voittajafiilis aina sen jälkeen! Voin uskotella itselleni että meen läpi, vaikka varmaan se nyt ei ihan vastaakaan totuutta. 

Koulu on ollut semmonen ympäristö missä mä oon kokenut että en kuitenkaan voi käyttää miesten vessoja, koska usein pyörin mun luokan kanssa ja sieltä kaikki tietää millainen olin ennen, mikä mun nimi oli ennen ja tiedän että ne tietää että mä en ole cis-mies nyt ainaskaan. Siksi oon koulussa etsinyt aina sen inva-vessan, enkä koskaan ole mennyt miesten vessaan. En ennen kuin tänään. 

Tuntuu jotenkin kivalta, että vaikka mä olisin vieraammallakin kampuksella kyllä löytänyt inva-vessan tai sukupuolittamattoman vessan, niin mulla oli riittävän hyvä olo jotta pystyin käymään miesten vessassa ihan vaan sillä periaatteella että se sopii mulle ja se nyt oli paljon paremmin saavutettavissa kuin mikään muu. Se oli sellainen pieni voitto mulle itselleni. 


Mulle optimaalisin vaihtoehto olisi se, että olisi olemassa sukupuolineutraaleita vessoja. En mä halua viedä miehiltä ja naisilta oikeutta miesten ja naisten vessoihin, koska vastustuksesta päätellen sukupuolitetut vessat on joillekin ihmisille joku elämän ja kuoleman ja oman turvallisuuden kysymys. Mä en sinällään ymmärrä että mitä vaarallista siinä olisi jos kaikki käyttäis samoja vessoja, koska yleensä sinne kuitenkin mennään kaikki tekemään samaa pakollista toimitusta. Ihmisillä myös yleensä aina on kotonaan sukupuolineutraali wc, joten en ihan ymmärrä että miksi yksittäisistä, kaikille soveltuvista vessoista tulee niin kamala haloo. 

 Voi olla että moni miettii, miksi se on niin tärkeää olla käyttämättä sitä naisten vessaa. Mä oon tainnut joskus ennenkin kirjoittaa tästä, mutta mulle se vaikeus piilee siinä, että mä tunnen silloin antavani luvan määritellä itseni, että jos joku näkee kun mä tuun ulos naistenvessasta, niin sitten ne voi ajatella että toi on nainen. Vaikka tietenkään kenelläkään ei ole lupaa määrittää kenenkään toisen ihmisen sukupuolta yhtään millään perusteella. Lisäksi mä en vaan ole nainen, joten naisille suunnattu ja määritelty sosiaalinen tila tuntuu ahdistavalta kun mä en kuulu sinne. Joka kerta kun oon mennyt naisten vessaan vaikkein olisi halunnut, mulla on lähinnä ahdistunut ja paha olo, on olo että annan periksi jossakin joka ois mulle itselle tärkeää. Tuntuu että itsekin sukupuolitan itseni väärin, vaikka joka päivä kipuilen sitä että muut ihmiset tai yhteiskunta tekee mulle niin. 

Mä iloitsen kovasti siitä että uskallan käyttää miesten vessaa ja se tuntuu musta tällä hetkellä ihan hyvältä vaihtoehdolta. Oon iloinen että on olemassa vaihtoehto joka sopii mulle edes jotenkin. Samalla kuitenkin tiedän, että kaikille kumpikaan yleensä saatavilla olevista vaihtoehdoista ei vaan yksinkertaisesti sovi, ja että jotkut ihmiset oikeesti tarttisi niitä turvallisia sukupuolittamattomia tiloja edes sen verran että voisi käydä vessassa rauhassa. Ja jos niiden tilojen olemassaolo olisi enemmänkin sääntö kuin poikkeus, niin munkaan ei edes tarvitsisi miettiä tällaisia asioita tai kirjoittaa niistä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti